Pistin reilun tonnin painoisen kaakeli-tiilimöhkäleen sileeksi ja yritän koota sen uudelleen. Lisäksi pitäis helsingissä välillä käydä ihmettelemässä erinäisiä sivuprojekteja, tulevia päätoimisia kohteita. Uunityömaalla eräs timpuri kysyi tarvitsenko jotain rautakaupasta, pyysin 60 tulitiiltä, säkin tulenkestävää valumassaa, perustiiliä ja suursäkillisen (n.1200kg) motivaatiota. Kolme ensimmäistä tuli, suursäkit oli kuulemma loppu ja niitä on tilattu niin paljon, että joutunee odottamaan keväälle asti..?
Sikäli hieno työmaa, että teline on talon puolesta, eikä tällä työmaalla tarvitse yrittää saada vettä järvestä tai lunta sulattamalla (sekin on nimittäin joskus tullut vastaan!) ..ja yhdellä työmaalla oli märkää hiekkaa, niin sitä kuumennettiin puhaltimella, että sen pystyi seulomaan. Kaikkeen sitä energiaa saa kulumaan kun oikein kunnolla vaivaa näkee! Henkilökohtaisella tasolla hiilijalanjälkeni koostuu lähinnä liikkumisesta, autoilu ja busseilu kuormittaa osaltani 95% koko ympäristökuonastani,, tuli hesarin sivuilla testattua. Ei ole helppo vaikuttaa moisiin asioihin,, mut jotain on tehtävä.
Lunta ilmestyi ja isomman pikkuneidin polkupyörä vaihtui näin ollen pulkkaan. Ihan aiheellista vaihtelua, johan kesää tuli taas koettua ja syksyä myös..hmm, nautittua?
2 kommenttia:
Vanha totuus: pakko on paras inspiraation lähde ja nälkä paras motivaattori. Joten siitä vaan reippaasti tiili- ja kaakelikasojen kimppuun!
kannustaa nimim. "kokemusta on" eli kummitäti
No nyt on sitten nähty millainen on uuni sisältä päin ,taito se on tuokin.ja työn iloa vaan joka tapauksessa toivottelee äiti
Lähetä kommentti