busoleeta

Beaujolais-kemut.. Joo, punaista viiniä hyvin runsaasti. Paikalliset merkkihenkilöt kilistelemässä laseja ja minä.. hengailemassa. Ei välttämättä aivan "minun tyylinen" tilaisuus,, melko virallista ja.. niin, ranskalaista edustustunnelmaa näemmä.
Kyseessä on siis marraskuun joka kolmantena torstaina juhlistettava viinipullon aukaisu.
2006-vuoden viini on tällöin valmista. Tarjolla on kolmea eri punaviiniä, kaikki siis Beaujolais-alueelta..
Hmm.. Kuten isäntäni tuumasi: Hitusen raakoja punaviinejä, kuin mehua.
Myönnän, kovin makean ja "hedelmäisen" (joka on aina viinille pelottavan kuuloinen luonnehdinta?) oloista juotavaa.

Haitarimusiikkia, josta johtuen tunnelma onkin osin kuin Amelie-leffassa. Lisää punaviiniä. Alkupalaksi hitusen meetvurstia ja muuta suolaista,, Näin alkaa busolee. Väkeä valuu hiljalleen sisään, tuttavat suutelevat toisiaan poskille,, 2 krt ystävät, 4 krt hyvät ystävät,, ja jos ystävä jota on aiemmin suukoteltu neljä kertaa antaakin vain kaksi poskikosketusta on se selkeä merkki siitä, että kaikki ei ole todellakaan kohdallaan.. eli pidä lukua näistä sitten..

Edelleen punaviiniä.

Ravintola on MarketPub, entinen "räkälä", jonka paikallinen rahamies osti ja muutti hienostoravintolaksi.. Eläkeprojekti kuulemma, harrastus. Kehuttava paikka. Ja etenkin jos kyseinen henkilö kysyy "mitä pidät paikasta?" niin kannattanee kehua.. Kannattaa, kuulunee kuvaan.

Tunnelma on.. hmm.. epäsuomalainen. Kun Suomessa aletaan tosissaan harrastamaan tällaisia kemuja niin ilmainen viini on se asia, joka laittaa ihmiset saapumaan paikalle, ja nuokahtamaankin ajoissa..
Noh,, ei se mitään. Kultturellisia eroja näemmä. Pitkällisten jutusteluihmettelyjen jälkeen (muutamat ovat käyneet Rovaniemellä moottorikelkkasafarilla ja koiravaljakkoajelulla.. katselemassa revontulia.. ei silti mainintaakaan hardrockhallelujasta:) muutama kerros ylöspäin ja syömään. +Punaviiniä.

Alkuun camembert-juustoa ja salaattia. Jep,, ei juuri pääruokaa kaipaisikaan,, MUTTA periaatteesta ja syömisen ilosta tietysti:
Munuaisia.. Jaa-a. Lienee siksi, etten niitä juuri muuten söisi.
Hmm,, sanoisin maksahtavaksi. Ihan,, joo. Ja kun täällä ollaan niin päätteeksi creme brulee,, ohut liekitetty kuori, appelsiininen. Ruokajuomana punaviiniä,, kokoajan, yhtenään. Beaujolais.. (,,Ja kerran vielä sille.)
Ruoan aika vahvasti maskeeraamattoman klovnin näköinen lyhyt, tanakka vanhempi mies tuli laulamaan ranskalaisia laulusia. Kysyin isännältä tunteeko hän kaikki kys. biisit ennestään kun yhteislaulu on ..hmm.. niin korvia "huumaava". Hän vastaa "en tunne ensimmäistäkään"! Hymyilen,, se selittääkin hieman :) Mukaansa tempaavat kertosäkeet ja rallattelumelodiat (hitusen jotain rillumarei - ahti-suo-antejaan-fiilistä) on tunnelman kannalta ehdottoman tärkeää. Image is nothing, feeling is everything.

Ou-dear. Kylläisen olon päätteeksi on hienoa päästä unille.. jännityksellä odottelin mitä tuleman pitää. Päässä pyörii hitusen, muttei ollenkaan ratkaisevissa määrin. Isäntä varoitteli kovasti petollisesta mehujuomasta ja siitä seuraavasta pään särystä..
---------
Seuraavaan aamuun, peipposen pirteydellä,, Puuroaamiainen ja telineille, no problemos.
Luulen isännän olleen hitusen jopa pettynyt kun olin niin hyvinvoipainen :)